Onko rakentamisen laatu Suomessa heikkoa?

Yleinen julkisuudesta tuleva mielikuva rakentamisen laadusta on heikko. Rakentamisen laadusta on jokaisella oma mielikuva, joka perustuu omiin kokemuksiin sekä opittuun tietoon. Laatukäsitys on ihmisestä, koulutuksesta ja ammatillisesta asemasta riippuvainen ja jokaisella erilainen.

Rakentamisen laatu voidaan jakaa karkeasti ainakin seuraaviin osiin; markkinointilaatu, suunnittelun laatu, teknisen toteutuksen laatu, lopputuloksen laatu sekä laadullinen kestävyys. Laatumielikuva koostuu siis ajallisesta komponentista sekä siitä, miten laadusta viestitään hankkeen eri vaiheissa. Laatumielikuva on siis erilainen rakennuskohteen loppukäyttäjien sekä erilaisten tilaajien näkökulmista. Toinen arvostaa riittävänä laatuna aikataulun mukaisesti toteutettua kustannustehokasta lopputulosta. Toiselle hyvin suunniteltu, suunnitelmien mukaan, tekniset detaljit huomioiden toteutettu lopputulos on sitä oikeaa laatua.

Takavuosina erityisesti julkinen rakentaminen on ”ryvettynyt” julkisuudessa sisäilma- ja rakentamisen laatuongelmilla. Sotien jälkeisessä, urbanisoituneessa, Suomessa tehtiin rakentamisessa virheitä. Tekevälle sattuu.

Laatuprosessi lähtee tilaajan laatukäsityksestä ja tahtotilasta. Laatua on käsiteltävä kokonaisprosessina eikä osatekijöidensä summana. Hankesuunnitteluvaiheessa määritellään hankkeen keskeiset laatutavoitteet sekä laadunvarmistuksen keinot. Laatu huomioidaan kilpailutusvaiheessa hankinnan kohteeseen yksilöidyillä laatuvaatimuksilla. Rakentamisen laatuprosessissa keskeisin ongelma liittyy yritysten kilpailutus ja markkinointivaiheessa luomaan laatumielikuvaan yrityksen laadun tuottokyvystä sekä käytännön toiminnan ristiriidalla. Yrityksellä voi olla auditoitu ja sertifioitu laatujärjestelmä, mutta käytännön toiminnassa yritys ei kykene tuottamaan vaadittavaa tai edes riittävää teknistä laatua. Ongelman ydin on yrityksen laatujärjestelmän ja käytännön toiminnan ristiriidassa, oman laadunvarmistus toiminnan suunnittelussa sekä avain henkilöiden asenteessa ja sitoutumisessa.

Paras mahdollinen laatu syntyy osapuolien samanlaisella laatukäsityksellä ja yhteistyöllä. Yhteistyöhön tarvitaan oikeaa asennetta, tahtoa ja ammattiylpeyttä. Rakentamisen laatu voidaan rinnastaa työturvallisuuteen. Rakentamisen työturvallisuutta on pystytty parantamaan menestyksekkäästi viime vuosikymmeninä. Kohdelaadun osalta ollaan vielä alussa. Asenteet muokkautuvat hitaasti.

Hankkeen laatuprosessin mallintaminen lähtee tilaajan kanssa määriteltävästä laatupolusta, jota noudatetaan koko hankkeen toteutuksen aikana. Kun laatuvaatimukset ja pelisäännöt on selkeästi kuvattu ja ymmärretty, on yhteistyö helpompaa. Kaikki tietävät paikkansa, roolinsa ja tehtävänsä. Rakentamisen laatuvaatimusten pelätään nostavan rakentamisen hintaa. Laatuvaatimukset eivät sinänsä nosta hintaa. Enemmän hintaa nostaa epäselvyydet vaatimuksissa ja tavoitteissa. Raha on rakentamisessakin liian vahva ohjuri ja voi johtaa laadun näkökulmasta outoihin ratkaisuihin. Kahteen kertaan tekeminen on aina kalliimpaa.

Tilaajien ja konsulttien tehtävänä on luoda riittävän selkeät kuvaukset laatuvaatimuksista ja olla valmiina keskustelemaan kuinka näihin tavoitteisiin päästään. Laatukeskustelua on käytävä kaikissa hankkeen vaiheissa osapuolten yhteisymmärryksen lisäämiseksi. Tiedon ja ymmärryksen välillä on iso ero. Yhteistyötä tapahtuu ihmisten, ei asioiden välillä. Rakennustyön laadunvarmistusta voidaan toteuttaa Terve Talo -rakentamisen keinoin. Terve Talo -rakentaminen alkaa olla Keski-Suomessa arkipäivää, muttei yksinään ratkaise rakentamisen laatuongelmia.

Suomalaisesta rakentamisesta puuttuu ammattiylpeys, joka ilmeni ennen vanhaan hyvänä rakentamistapana. Osaamista ja kykyjä tänä päivänä löytyy, jos vain laatuprosessi osataan nähdä kokonaisuutena. Meillä Bradossa ymmärretään laatuprosessien kokonaiskuva ja niiden ongelmakohdat. Tavoitteenamme on räätälöidä tilaajan lähtökohtiin ja tavoitteisiin soveltuvia malleja rakennushankkeiden laadunvarmistukseen ja laatujohtamiseen. Oikein asetetut laadunvarmistukset raamit ohjaavat hankkeen laadukasta ja kustannustehokasta toteutusta sekä takaavat lopputuloksen laadun tavoitteiden mukaisuuden.

Kyllä! Me rakentajat osaamme ja olemme ylpeitä siitä mitä teemme.

Mika Vornanen, kehitysjohtaja